Kanit

Olimme ajatelleet, että kaneja olisi mukava joskus hankkia, mutta kun syksyllä rakensimme kanalaan väliaikaisen eristeseinän talvilämmityksen helpottamiseksi ja täytimme jäljelle jääneen huoltokäytävätilan oljilla, paikka alkoi suorastaan huutaa kaneja! Päädyimme valitsemaan ranskanlupan, joka pärjää hyvin viileissäkin oloissa ja jota yleisesti pidetään tallikaneina. Tilaa kaneille oli kymmenisen neliötä, johon erinäisten vaiheiden jälkeen ostimme kolmelta eri kasvattajalta yhteensä viisi nuorta ranskanluppaa: musta uroksen, kaksi valkoista ps (=punasilmäistä) naarasta, yhden sinisen naaraan ja yhden sekavärisen viittakuvioisen naaraan. Kaneista kaksi naarasta ja uros ovat tatuoituja ja niillä on Suomen kaniyhdistyksen sukupaperit, kun taas kaksi muuta naarasta sai mukaansa lemmikkikanin sukupaperit.

 

Kanit uudessa kodissaan! Tilaa on edessä näkyvän huoltokäytävän lisäksi ruhtinaallisesti käytettävissä myös kuvan oikeassa reunassa näkyvän trukkilavan takana.

Aluksi kanit pidettiin yhtenä laumana, ja olikin hauskaa katsella kanien lepäilyä kylki kyljessä, kylmimpinä talvipäivinä lämpölampun alla. Olin yllättynyt siitä, että huolimatta kanala-asumuksesta ja laumastaan, kanit olivat alusta asti hyvin rohkeita ja sosiaalisia ja nauttivat silittelystä ja rapsuttelusta! Varsinkin perheemme nuorin on hyvin innoistaan kaneistamme ja hänen kanssaan käydäänkin päivittäin kaneja silittelemässä ja ruokkimassa, joten rapsuttelua hellyydenkipeät kanimme saavat paljon nyt ja tulevaisuudessa!

 

Kanit päivälevolla

Kun sukukypsyysikä alkoi lähestyä, siirsimme uroskanin kanala puolelle naaraista eroon. Mutta teimme kuin teimmekin aloittelijan virheen ja siirto tapahtui liian myöhään: yksi kaneista olikin ehtinyt tiineytyä, ja viiden poikasen lauma syntyi pesälaatikkoon tammikuussa. Eristimme uuden emon väiseinällä muista kaneista ja siirtelimme kanalan lämpölamput posottamaan täysillä pesälaatikon päälle. Kaikki poikaset selviytyivät hyvin talvesta huolimatta, eikä sähkölaskummekaan ihan mahdottomaksi muodostunut. ;)

 

Lauma pesälaatikosta lähteneitä poikasia!

 

 Tällä hetkellä meillä vipeltää yhteensä jo 20 kania! Kanit ovat jonkin verran kanoja suuritöisempiä hoidettavia, joten kaikkineen eläintenhoitoon kuluukin aamussa tunnin verran. Toisaalta talvella kaneista oli iso hyöty kanalan lämmityksessä: pehkuja tonkiessani huomasin talvella, että pehkun alimmat kerrokset olivat alkaneet maatua, mikä taas tuottaa lämpöä ja hyödyttää koko kanalan väkeä! Olin miettinyt, että tällainen kestopehku tarvitsisi koittaa saada toimimaan kanalassa, mutta kanien johdosta sellainen tuli meille itsestään.

 Kaneissa kiehtoo suuresti muun muassa värien periytyminen. Kaneilla on lukematon määrä erilaisia mielenkiintoisia väriyhdistelmiä ja kunhan tämä pikkulapsiajan kiire joskus hellittää, olisikin mielenkiintoista päästä oppimaan lisää värien periytymisestä!

 Osa kaneista asustelee kesän ajan kanojen ulkoaitauksessa, jossa niitä käyvät lähialueiden lapset mielellään ihastelemassa.

Pieni eläintenhoitajamme kania ruokimassa.