Peltohommia

Peltomaista alaa tontillamme on noin 1400 neliötä, joka Ukkolanmäelle muuttaessamme kasvoi lähinnä juolavehnää, peltovalvattia ja tulikukkaa, sillä pelto oli ollut jo vuosia oman onnensa nojassa. Ensimmäisenä kesänä käänsimme ja kitkimme kasvimaata hartiavoimin lapiolla vauvan päiväuniaikoina ja saimmekin jonkinlaisen kasvimaan, jossa kasvatimme mm. perunaa, lanttua, punajuurta, avomaankurkkua ja papuja. Tänä kesänä viljelyalaa saatiin taas laajennettua, kun peltoa käännettiin keväällä talkoovoimin ja jyrsintä avuksi käyttäen. Pelto käännettiin kahteen kertaan jyrsimellä ja välissä ja lopuksi käännetty maa käytiin tarkasti läpi haraa apuna käyttäen, jotta rikkaruohot juurakkoineen saatiin mahdollisimman tarkasti kerättyä pois. Myrkkyjä emme kotitarveviljelyssä suosi, joten olemmekin varautuneet muutaman vuoden rankkaan kitkemiseen ja loppuelämän kohtuulliseen kitkemiseen. Kevään kovasta työstä huolimatta rikkaruohot kuitenkin valtasivat pikku hiljaa peltoamme takaisin.

Miten paljon sitä rikkaruohoa sitten muka pellolla voi kasvaa? Kuvasarja puhukoon puolestaan.

 Ylhäällä perunarivistö ennen kitkemistä, keskellä kaksi perunariveistä kitkemisen ja multaamisen jälkeen ja alhaalla samaiset perunarivit ovat vielä saaneet ruohosilppukatteen sekä kolme muuta perunariviä on kaivettu esiin valvattien alta. Kuvat otettu suurin piirtein samasta kohdasta. Melkoinen urakka!